Tarjoushintaindeksi: Rakentaminen on nyt poikkeuksellisen halpaa

Rakentamisen tarjoushinnat ovat tällä hetkellä vuoden 2018 tasolla, sillä sopeutuminen alentuneeseen kysyntään on vielä kesken. Rakentamisen hintojen lasku on hidastunut ja urakoiden hintataso saavuttanee pohjan vuodenvaihteen jälkeen. Käynnissä olevan rakennustuotannon arvo on 15-20 % edellisvuotta alhaisempi. Asuntotuotannon pitäisi viisinkertaistua päästäkseen tasolle ennen romahdusta. Rakennusteollisuuteen on kuitenkin syntymässä positiivinen vire: hankeaihioita ja alustavia  hankesuunnitelmia tehdään.

Rakentamistalouden asiantuntija Haahtela on kehittänyt tarjoushintaindeksin, joka on Suomen ainoa rakentamisen hintatason kehittymistä kuvaava indeksi ympäri maan. Indikaattori osoittaa edelleen hintojen laskua, johon syynä on pysähtynyt rakentaminen ja kiinteistömarkkinoilla edelleen vallitseva poikkeuksellisen alhainen kysyntätilanne.

Rakentamisen kysyntä romahti viime vuonna korkojen nousun seurauksena. Tänä vuonna rakennetaan vielä viime vuottakin vähemmän. Rakennusteollisuuden keskusliiton mukaan uusia vapaarahoitteisia asuinrakennustyömaita on 80 % vähemmän kuin vuotta aiem­­min. Asuin-­ ja toimitilarakennusten välttämättömiäkin korjauksia siirretään eikä merkittäviä saneeraus­hankkeita ole montaa aloitettu vuoden 2024 aikana.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen liikevaihto on edellisvuoden vähäisestäkin määrästä edelleen laskenut. Talonrakentaminen muuta rakentamista ja uudistuotanto muuta talonrakentamista enemmän. Kun hinnatkin ovat laskeneet, käynnissä olevan rakennustuotannon arvo oli kesällä 15-20 % edellisvuotta alhaisempi. Loppusyksy ei trendiä muuta. Edelleen valmistuu enemmän taloja kuin uusia aloitetaan. Tyhjeneviä tiloja ja taloja on Suomessa jo yli miljoona neliömetriä.

Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattori ja Rakennusteollisuus ry:n suhdanneindeksi ovat aivan alamaissa. Luottamusindikaattorin muutosta kesäkuun -36:sta heinäkuun -34:ään voisi pitää kään­tee­nä, mutta yhtä hyvin virhemarginaalina.

Alalla on toiveikkuutta ilmassa

Vaikka mikään tilasto tai indikaattori ei tue muutosta, ilmapiiri on vaihtunut alkuke­sän pessimismistä toiveikkuuteen. Hankeaihioita viritellään, alustavaa suun­nittelua tehdään ja hankkeiden aloitusmahdollisuuksia tutkitaan. Tuleva talvi ei enää ehdi muuttaa rakentamisen lohdutonta tilannekuvaa, mutta loppukeväällä se voi jo olla positiivisempi. Pienet positiiviset muutokset tai kasvuprosentit eivät toki vielä paljoakaan auta. Esimerkiksi vapaarahoitteisen asuntotuotannon 80 % pudotus tarkoittaa, että vuosituotan­non pitää viisinkertaistua nykyisestä saavuttaakseen pudotusta edeltäneen tason.

Rakentamisen tarjoushinnat vuoden 2018 tasolla

Viime vuonna alkanut rakennustyömaiden hiljeneminen on jatkunut kuluvana vuonna ja pudottanut rakentamisen hintatasoa entisestään. Tarjoushinnat ovat nyt vuoden 2018 tasolla. Ne laskevat loivasti vielä loppusyksyllä ja saavuttanevat vuodenvaihteen jälkeen pohjan. Urakkamarkkinoilta voi nyt saada hämmentävän halpoja yksittäisiä tarjouksia. Ne ovat usein merkkejä joko toimijoiden talouden kriisiytymisestä tai pyrkimyksestä aggressiiviseen markkinaosuuden kasvattamiseen.

Tilastokeskuksen mukaan rakennusaineteollisuuden tuottamien materiaalien hinnat ovat vuodessa nousseet 1-2 %. Kasvavia kansantalouksia on maailmassa paljon, rakennusaineiden kysyntä suurta ja hinnoissa nousupaineita muun muassa hiilidioksidipäästöttömän tuotannon tuomien vaatimusten takia. Materiaalipula alkaisi välittömästi, jos sotien tuottama jälleenrakennus edes osin käynnistyisi.

Tarjoushintojen lasku on ennen kaikkea seurausta kysynnän nopeasta alenemisesta suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Sopeuttaminen ei tapahdu hetkessä, jolloin joustoa on haettu katteista tinkimällä. Kun alihankintojen alihankinnoista voi syntyä pitkiäkin urakkaketjuja, katteista syntyvä kertyvä rakenne voimistaa hinnan muutosta, kun jokaisen ketjussa olevan toimijan kate työn puutteessa laskee. Ajalle tyypillisesti materiaalihinnoista on voinut saada huomattavia alennuksia, ja urakkapalkat ovat joustaneet. Paljon ovat myös yleistyneet tilanteet, joissa tarjouskate on tietoisesti negatiivinen, jotta osaavalle työvoimalle saataisiin töitä.

Alueelliset erot ovat kaventuneet entisestään, kun paljon rakentavien alueiden hinnat ovat alentuneet rakentamisen vähenemisen myötä. Alueilla, joilla ei alun perinkään ole paljoa rakennettu materiaalihintojen nousu on taas pitänyt hintatason ennallaan tai jopa kohottanut sitä.

Hinnat alkavat keväällä nousta

Tuotanto sopeutuu kysyntään. Kysynnän määrällä ei sinänsä hintojen kannalta ole niin suurta merkitystä. Avainsana hintojen muutoksen ymmärtämiselle on kysynnän muutos. Tasapainotilassa hinnoilla on taipumus hitaasti nousta. Kysynnän laskut ovat yleensä jyrkkiä ja nopeita, koska niiden taustalla on laaja koko taloutta koskeva murros. Korkeasuhdanne syntyy hitaammin ja siihen on aikaa sopeutua laskua paremmin. Ilmapiirin muutos positiiviseen suuntaan indikoi keväällä alkavaa rakentamisen kysynnän kasvua ja tarjoushintojen nousua. Aluksi maltillisesti ja alihintaisuus poistuen.

→ Tarjoushintaindeksin koko suhdennekatsaus ja päivitetyt hinnat 09/2024

Haahtela-tarjoushintaindeksi on muuttuvapainoinen ja -hintainen Suomen ainoa rakentamisen hintoja indikoiva tarjoushintaindeksi, jota Haahtela on julkaissut 80-luvun loppupuolelta lähtien. Rakennushankkeiden budjetointia ja talouden ohjausta varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin ja ennustetta päivitetään tarpeen vaatiessa vuoden aikana. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin.