Katajanokan Laituri

Katajanokan laituri on Suomen suurin massiivipuurakennus ja täysin uniikki puurakennushanke, jonka omistaa työeläkeyhtiö Varma ja jonka on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit. Rakennuspaikka on niin kaupunkikuvallisesti kuin teknisestikin vaativa. Julkisivuratkaisu perustuu kaksoisrakenteeseen, jossa uloin lasista, luonnonkivestä ja alumiinista koostuva rakenne suojaa merituulilta, vaativilta sääoloilta ja laivamelulta sekä on jatkumoa kivirakenteiseen ympäristöön. Yleensä suurten puutalojen jäykistävät rakenteet ovat betonia, mutta Katajanokan laituri on ensimmäinen hanke, jossa myös rungon jäykistys on toteutettu puulla. Sisätiloissa puuta on jätetty mahdollisimman paljon näkyviin – se näkyy, tuoksuu ja tuntuu.

Hanke on toteutettu Haahtelan projektinjohtomallilla, ja siinä oli noin 60 osaurakkaa. Kaikki urakoitsijat sitoutettiin aikataulun laadintaan sekä suunnitteluratkaisuiden hienosäätöön yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa hyvissä ajoin, jopa lähes vuosi ennen kuin heidän varsinainen urakkansa alkoi. Puurunko ja mm. vesikatto sisälsivät valtavan määrän kaikille hankkeen osapuolille täysin uudenlaisia yksityiskohtia, joiden toteutus onnistui ensiluokkaisesti. Runko valmistui aikataulussaan ja käytännössä virheettömästi.

Rakennuksen toimisto-osan pääkäyttäjä Stora Enso on ollut hankkeessa mukana alusta saakka. Toimistotilat on suunniteltu loppukäyttäjän tarpeita palvellen ja tarjoavat muuntojoustavan ja monipuolisen työympäristön käyttäjän tarpeisiin. Myös rakennuksen toinen pääkäyttäjä, hotellioperaattori Sokotel liittyi mukaan hankkeeseen jo rakennusvaiheessa.

Rakennushanketta ohjasivat vaativien olosuhteiden lisäksi korkeat tavoitteet vähähiilisestä,  energiatehokkaasta ja muuntojoustavasta rakennuksesta. Monialaisuus ja korkea osaamistaso olivat hankkeen vahvuuksia, sillä osapuolet ovat yhdessä ratkoneet haastavia tilanteita ja luoneet toimivia ratkaisuja tilaajan reunaehdot sekä kustannukset huomioiden. Kohde on mallinnettu Haahtelan kehittämällä Realaizer-simulaatio-ohjelmalla laadukkaan ja tavoitteellisen rakentamisen varmistamiseksi. Realaizeria käytettiin mm. hiilijalanjäljen ja kustannusten laskennassa ja hankkeen tavoiteasetannassa.